Lähtö Sarriasta tuo mieleen ensimmäisen aamun, mustarastas metelöi kurkku suorana. Ilma on vilpoinen. Olo on alaviritteinen, sitä ei paranna vaellus pikkukylien läpi. Kun näkee sen vaatimattoman elämän, ränsistyneet surkeat karjan suojat ym.
Tänään ratkesi mikä pyhättö on rakennettu lantalan puolelle paskan hajuun. Rakenne kahden metrin korkeudessa, ovi siinä on, metrin levyinen. Korkeutta on2, 5 - 3 metriä. Katolla päädyissä kivestä joko risti tai terävä keihäänkärki muoto. Vastaus lihan kuivaus tila. Täällä kaikki leikkele liha on kuivattua. VOI PYHÄ JYSÄYS. Lukekaa uudelleen repikää tukkaanne.
Ja nyt siirrytään satiirin pariin. Olen kuullut on kaupunki tuolla, joen toisella puolla korkealla mäellä. Luona välkkyvän rantain mä kaupunkiin kuljen, vaikka jalkani uupuen vaipuu. Vapaasti laulajaa mukaillen, kaavilaiset kyllä ymmärtää. PORTOMARIN sijaitsee joen varrella mäen päällä.
Kaikki hyvin, menemme ravintolaan syömään, kun meni sadan kilometrin kilometrin raja rikki. Hyvä rafla, ikkunapaikat, näköala joelle.. Pihvit sitkeitä, kalvoja, rasvaa. Lehmä muuttuu kuulemma ravintolassa häräksi. Huonoin ruoka kokemus mitä matkan aikana on ollut. Mutta kirkkain silmin eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti